On yleisesti tiedossa, että ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla voidaan vaikuttaa ikäihmisten fyysiseen kuntoon, elämänlaatuun ja yksinäisyyden tunteeseen merkittävästi. Kunnat eivät silti tarjoa automaattisesti tällaista palvelua ikäihmisilleen vaan kotona asuvat vanhukset sinnittelevät omillaan niin kauan kunnes päätyvät raskaiden palveluiden, kuten kotihoidon tai palveluasumisen piiriin.
Kun ikäihmisen kunto alkaa laskea ja nousee pelko yksin ulos lähtemisestä, ollaan jo vaikeassa tilanteessa. Kun liikkuminen vähenee, alaraajojen lihaskunto laskee nopeasti ja tämän seurauksena myös tasapaino heikkenee. Heikko tasapaino taas on suurin syy yksin ulos lähtemisen pelolle ja kun ei lähdetä säännöllisesti ulkoilemaan niin kierre on valmis. Myös kaatumisia tapahtuu ja näiden seurauksena lonkkamurtumapotilaat ruuhkauttavat raskaimpia terveyspalveluja.
Jo kahden pilottikuukauden jälkeen moni terveyteen vaikuttava tekijä on kohentunut.
Jyväskylän yliopiston tekemän mittavan tutkimuksen mukaan säännöllisellä aktivoivalla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ikäihmisten elämänlaatuun, silloin kun he asuvat vielä kotona, mutta ovat vaarassa ajautua kalliin ja raskaan kotihoidon piiriin.
Tutkimuksen mukaan viikoittaista aktivoivaa ja kuntouttavaa palvelua saaneiden terveyspalvelujen käyttö väheni radikaalisti. Lisäksi rahalliset säästöt olivat mittavia terveyspalveluiden vähentyneen käytön takia, vaikkakin hanke ja viikkokäynnit toteutettiin koulutettujen fysioterapeuttien voimin.
Tulokset eivät varsinaisesti yllätä, mutta pitäisi herättää kuntia kaivamaan kuvetta, jotta saadaan luotua kestävämpää ja taloudellisempaa yhteiskuntaa, puhumattakaan senioreidemme elämänlaadusta.
Kauniainen on tunnettu hyvistä terveyspalveluistaan ja on jälleen näyttänyt esimerkkiä miten pitää huolta ikääntyvistä asukkaistaan. Kauniainen aloitti Gubben kanssa pilotin, jossa kaupunki hankki Gubben palvelun osalle kotihoidon tai kotihoidon tukipalveluita käyttäville asukkailleen. Pilotin tarkoitus on selvittää miten Gubben palvelu vaikuttaa ikäihmisten elämänlaatuun, yksinäisyyden kokemukseen ja fyysiseen aktiivisuuteen.
Kokeilu eteni niin, että jokaiselle osallistujalle etsittiin juuri hänen tarpeisiinsa ja tilanteeseen parhaiten sopiva luottohenkilö, eli "Gubbe", joka käy säännöllisesti viikoittain ikäihmisen luona kannustamassa ulkoiluun, jumppaan sekä kotiaskareisiin. Gubben työntekijät ovat keski-iältään 20 vuotiaita.
Gubben palvelun lähtökohta on vahvasti aktivoiva, jopa kuntouttava ote asiakkaan kohtaamisessa. Kuten palvelussa yleensäkin, Gubbe käy kerran viikossa kahden tunnin ajan asiakkaan luona auttamassa kotiaskareiden, ulkoilun sekä jumppaamisen tiimoilta. Koko perheen palvelu huomioi pilotissakin omaiset pitämällä säännöllisesti yhteyttä heihin.
Jo lyhyellä 6 kuukauden pilotilla pystytään osoittamaan miten Gubben palvelulla voidaan parantaa ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta, elämänlaatua ja toimintakykyä sekä vähentää raskaiden terveyspalveluiden käyttöä.
Palvelun suunnittelussa ja räätälöinnissä on mukana eri terveysalojen kuten kuntoutuksen, geriatrian, kotisairaanhoidon, lääketieteen sekä psykiatrian huippuasiantuntijoita. Gubben tiimin avulla voidaan tehokkaasti kouluttaa fiksuja nuoria tärkeän työn pariin hyvinkin edullisesti verrattuna koulutettuun hoitohenkilökuntaan tai fysioterapeutteihin. Edullinen työvoima ja nuorten työllistyminen vähentävät jo itsessään kuluja, puhumattakaan ikäihmisten palvelusäästöistä. Gubbe pystyy palvelemaan kaupunkilaisia jopa neljä kertaa edullisemmin verraten Jyväskylän yliopiston tutkimukseen.
Kauniaisten pilotin tuloksia avaamme lisää loppuvuodesta blogissa ja somekanavissamme.
Luo lisäksi työpaikkoja, kohottaa ikäihmisten hyvinvointia sekä huomioi omaiset säännöllisesti.
