Tuoreessa tutkimuksessa tutkittiiin työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevia 20-29 -vuotiaita nuoria. Tutkimuksessa haluttiin selvittää syitä nuorten syrjäytymiselle. He tuovatkin tässä hyvin konkreettisesti esille elämäntilanteitaan ja toiveita omalle tulevaisuudelle.
Tutkimus osoittaa, että nuoret eivät halua mahdottomia vaan kaipaavat töitä ja harrastukisa, eli rytmiä päiviinsä. Ei joutenoloa niin kuin mielikuvat antavat ymmärtää. Tutkimuksessa nuoret kertovat hyvinvoinnistaan, sen esteistä ja siitä, mikä heitä voisi auttaa.
Työn puute saa nuoret asettamaan itsensä yhteiskunnan reunalle. Työnteko on nuorilla vahva yhteiskuntakelpoisuuden kriteeri. Tutkimuksessa selviää, että nuoret pitävät työkokemuksen puutetta konkreettisena työllistymisen esteenä:
”Haluaisin johonkin töihin, mutta vaaditaan sitä työkokemusta, mut ku mulla ei ole sitä työkokemusta, kun en mä pääse töihin.”
Nuoret toivovat työelämän raja-aitojen madaltamista ja työmahdollisuuksia, jotka ottavat huomioon yksilöllisen tilanteen. Tähän Gubbe vastaa täydellisesti.
Gubbena olo ei vaadi pitkää koulutusta. Tärkeimmät kriteerit ovat nuoren kyky olla läsnä, auttamishalu, empaattisuus ja luotettavuus. Työtä voi tehdä viikossa 2 tunnista ylöspäin, joten jokaisella on aikaa lähteä Gubbeilemaan. Sitä voi myös jatkaa päätoimisen opiskelun ja työn ohella hienosti, koska tapaamisajat ovat helposti sovittavissa. Työ on merkityksellistä ja työn tulos todellakin näkyy! Monet aloittavat Gubbena jo 16-17 -vuotiaina, jolloin nykyään ensimmäisiä työkokemuksia saadaan. Gubbeksi pääseminen vaatii tiettyjä ominaisuuksia, joten jo pelkkä Gubbena toimiminen nuoren CV:ssä pistää positiivisesti tulevien työnantajien silmään. Lisäksi gubbeilu opettaa nuorelle paljon uusia asioita, joita tulee takuuvarmasti hyödynnettyä tulevaisuudessa niin - työelämässä kun vapaa-ajallakin. Kokemus on osoittanut, että gubbeilu on myös hauskaa. Mikäs sen mukavampaa kuin viettää aikaa tutun ihmisen kanssa, olla avuksi ja tuntea itsensä hyödylliseksi.
Gubbena on aikaa tutustua myös uuteen ihmiseen kunnolla. Sellaiseen, jota ei ehkä muuten olisi tavannut. Ikäihmisen kanssa vietetty aika antaa uutta näkökulmaa elämään ja usein heillä on aikaa myös oikeasti kuunnella mitä nuori kertoo. Tällainen kohtaaminen on harvinaista näin säännöllisenä ja antaa molemmille osapuolille paljon.
"Tuntuu hyvältä, kun tajuaa kuinka paljon asiakas odottaa minua joka viikko. Halaamme aina kun nähdään." -Gubbe
Tutkimuksessa osoitettiin miten nuoret kokevat syyn olevan heissä itsessään. He myös haluavat ottaa vastuuta ja löytää oman tiensä. Nuoren tukeminen omissa päätöksissä ja rohkaisu ottaa ensimmäinen askel haluamaansa suuntaan on tärkeää. Jos nuori esimerkiksi haluaa töitä, voit auttaa häntä löytämään paikan josta sitä voi hakea, tekemään työhakemuksen ja kirjoittamaan ansioluettelon. Itsensä kehuminen voi olla nuorelle vaikeaa, joten sen harjoittelu ei tee pahaa kenellekään.
Sosiaaliset suhteet ja kaverit vahvistavat hyvinvointia ja luottamusta yhteiskuntaan. Monilla lemmikki paikkaa sosiaalisia suhteita: ”Jos ei mulla tota lemmikkiä olis, niin en tiedä missä sitä olis.”
Harrastukset tukevat hyvinvointia: ”Mä tarvisin jonkun harrastuksen, etten mä koko aika siellä kotonakaan olis.”
Nuoret toivovat tasa-arvoisia harrastamisen mahdollisuuksia ja näkevät kustannukset esteenä: ”Harrastaminen on tosi kallista, et jos mietitään, et miks nuoret ei enää harrasta, niin millä rahalla.”
Ilmaisia harrastuksia kuitenkin löytyy, joten tässäkin voi olla aktiivinen ja etsiä vaihtoehtoja löytää tekemistä. Esim. höntsäilypeliporukoita, lenkkiryhmiä. Facebookin paikallisryhmissä on usein ilmoituksia erilaisista aktiviteettiryhmistä, joita ihmiset perustaa itselleen ja ovat ilmaisia.
Tutkimus perustuu e2 Tutkimuksen ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyöhön. Tutkimuksen on tehnyt e2 Tutkimuksen tutkija, valtiotieteiden tohtori Jenni Simonen. Nuorten haastatteluaineiston on kerännyt Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Anu Gretschel.
